2000-luvun maahanmuutto suosii aasialaisia ​​ja korkeakouluopiskelijoita, kun ulkomailla syntyneiden osuus Yhdysvalloissa kasvaa

Monet poliitikot – mukaan lukien presidentti Donald Trump – viittaavat siihen, että kansakunta on valtaamassa vähemmän koulutettuja maahanmuuttajia Meksikosta ja muualta Latinalaisesta Amerikasta, minkä vuoksi hallituksen on rakennettava muuri etelärajan yli. Yhdysvaltain väestönlaskentatoimiston American Community Survey -tutkimuksen luvut osoittavat kuitenkin, että maahanmuutto Latinalaisesta Amerikasta on hidastumassa, koska äskettäin saapuneet saapuvat Aasian maista ja ovat alttiimpia kuin syntyperäiset amerikkalaiset hankkimaan korkeakoulututkinnon. Lisäksi nämä 2000-luvun maahanmuuttajat asettuvat maan osiin, joissa maahanmuuttajien keskittyminen on ollut alhaista, ja moniin osavaltioihin, jotka tukivat Trumpia vuoden 2016 vaaleissa.

Ulkomailla syntyneiden osuus Yhdysvaltojen väestöstä on lähellä historiallista huippua

Juuri julkaistu väestönlaskennan tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että ulkomailla syntyneiden prosenttiosuus Yhdysvaltain väestöstä saavutti 107 vuoden korkeimman 13,7 prosentin vuonna 2016. Tämä uusi tiedote osoittaa edelleen, että vuoden 2010 jälkeen saapuneet maahanmuuttajat antavat aivan toisenlaisen kuvan kuin poliittisissa keskusteluissa on tavallista.

Kuvassa 1 on historiallinen kuva ulkomaalaissyntyisen väestön osuuden muutoksista 1900-luvun alusta lähtien. Tänä aikana ulkomailla syntyneiden prosenttiosuus oli huipussaan 14,7 prosenttia vuonna 1910, mikä johtui suurista maahanmuuttajaaalloista, jotka saapuivat Euroopan maista, mukaan lukien Italiasta, Puolasta ja Saksasta. Tämä nousu hidastui myöhemmin, varsinkin sen jälkeen, kun rajoittava maahanmuuttolainsäädäntö otettiin käyttöön 1920-luvulla sekä suuren laman ja toisen maailmansodan muuttoliikettä estävät vaikutukset.



kuva 1

Yhdysvaltojen osallistuminen ulkopolitiikkaan

Kun rajoittava maahanmuutto jatkui, ulkomailla syntyneiden osuus putosi vain 4,7 prosenttiin vuonna 1970 – samana vuonna, jolloin maahanmuuttajaväestön koko saavutti 1900-luvun alimman tason, 9,6 miljoonaa. The Maahanmuutto- ja kansalaisuuslaki vuodelta 1965 avasi maahanmuuton ja poisti rajoittavat kansalliset kiintiöt, mikä johti maahanmuuttajien lisääntymiseen eri puolilta maailmaa, mutta erityisesti Latinalaisesta Amerikasta. Suuria ulkomailla syntyneitä voittoja tapahtui erityisesti 1990-luvulla, jolloin osuus nousi 7,9 prosentista 11,1 prosenttiin. Tämä osuus nousi 13,7 prosenttiin vuonna 2017, ja sen pitäisi jatkaa kasvuaan ikääntyvän syntyperäisen väestön vaatimattomamman kasvun vuoksi. (Vuodesta 2010 vuoteen 2017 maahanmuuttajaväestö kasvoi 11,4 prosenttia, kun syntyperäisen väestön osuus oli vain 4,4 prosenttia.) Vaikka kasvu on ollut hieman vaatimattomampaa viime vuosina, vuoden 2017 ulkomaalaissyntyinen väestö oli 44,5 miljoonaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä. koko vuonna 1990 ja yli neljä kertaa alin piste vuonna 1970.

2000-luvun siirtolaiset ovat koulutetumpia, vähemmän todennäköisesti Latinalaisesta Amerikasta

Vaikka kansakunnan ulkomailla syntyneiden osuus jatkaa nousuaan, viimeaikainen maahanmuutto näyttää nyt erilaiselta kuin se, joka oli ominaista suuren osan 1900-luvun lopusta. Tärkeä muutos on maahanmuuttajien lähtömaassa. Kuten kuvio 2 osoittaa, Aasia ohittaa nyt Latinalaisen Amerikan tärkeimpänä alkuperäalueena ulkomaalaisille vuodesta 2010 lähtien saapuneille asukkaille. 41 prosenttia vuoden 2010 jälkeen saapuneista on syntyneitä Aasiassa, kun taas Latinalaisesta Amerikasta syntyi 38,9 prosenttia. Tämä eroaa jyrkästi saapuneista vuosina 2000–2009 tai ennen vuotta 2000, jolloin reilusti yli puolet maahanmuuttajista syntyi Latinalaisessa Amerikassa ja alle 30 prosenttia syntyi Aasiassa.

Obaman historian huonoin presidentti 2015

kuva 2

Itse asiassa vuosina 2000–2017 kolme suurinta maahanmuuttajamaata olivat Kiina, Intia ja Filippiinit (lataa taulukko 1). Meksiko, joka on pitkällä aikavälillä johtava USA:n maahanmuuttajien kasvu ja edelleen kaikkien ulkomailla syntyneiden USA:n asukkaiden suurin lähtömaa, on vähentänyt maahanmuuttajien määrää 440 000:lla vuosina 2010–2017. Kaiken kaikkiaan Latinalaisen Amerikan osuus kaikista Yhdysvalloista on edelleen suurin. ulkomailla syntyneiden 50,4 prosenttia. Viimeaikainen maahanmuutto suosii kuitenkin aasialaisia, mukaan lukien aasialaista alkuperää olevia pakolaisia . Vuosina 2016–2017 Aasian ulkomailta syntyneiden tulojen määrä oli yli kolminkertainen latinalaisamerikkalaisten tuloihin verrattuna, 446 000 verrattuna 130 000:een. Vaikka osa Latinalaisen Amerikan maahanmuuton aikaisemmasta hidastumisesta saattoi liittyä vuosien 2007–2009 taantuman seurauksiin ja sitä seuranneeseen naapurimaiden työntekijöiden kysynnän puutteeseen, viimeaikaiset luvut viittaavat siihen, että tämä kuvio jatkuu, vaikka Yhdysvaltain talous elpyy.

Toinen vuoden 2010 jälkeiseen maahanmuuttoon liittyvä ero on korkeakoulututkinnon suorittaneiden suurempi valtaosa. Kuten kuvasta 3 näkyy, korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 45 prosenttia 2010–2017 ulkomailla syntyneistä saapuneista, aiempina vuosikymmeninä saapuneista 30 prosenttia tai vähemmän. Tämä oli ilmeistä jo vuosikymmenen puolivälissä, ja se liittyy osittain Aasiasta tulevien maahanmuuttajien suurempaan määrään – vaikka Aasian ja Latinalaisen Amerikan alkuperämaiden koulutustasossa on suuria eroja. Se on myös a taloudellisten vetovoiman muutosten seurauksena Yhdysvalloissa uusia nähtävyyksiä opiskelijoille ja teollisuuden vaatimuksia sekä vakituisille että tilapäisille työntekijöille.

kuva 3

Maahanmuuttajat hajaantuvat osavaltioihin, joissa on pienempi ulkomaalaissyntyinen väestö

Tämä uusi 2000-luvun maahanmuuttotrendi esiintyy suuressa osassa maata ja erityisesti osavaltioissa, joissa on historiallisesti ollut vähän ulkomailta syntyneitä. Alla olevassa kartassa erotetaan suuri, keskimääräinen ja pieni maahanmuuttajapitoisuus. Klassisissa maahanmuuttajamagneettivaltioissa, enimmäkseen rannikoilla ja sisätilojen valituissa osissa, on korkea ulkomaalaissyntyinen pitoisuus. Monissa maan keskiosavaltioissa on kohtalainen maahanmuuttajien läsnäolo, ja vähän ulkomailta syntyneitä ihmisiä on havaittavissa paikoissa, kuten Appalachiassa, syvällä etelässä ja osassa Great Plainsia.

kartta

joka rahoittaa Yhdistyneitä kansakuntia

Oheisessa taulukossa (lataa taulukko 2) esitetään kunkin ryhmän osavaltioiden attribuutit ja osoitetaan, että nopeimmin kasvava ulkomaalaissyntyinen väestö kaudella 2010-2017 on yleisempää osavaltioissa, joissa maahanmuuttajien osuus on pienin. Esimerkiksi Pohjois-Dakota, jossa maahanmuuttajien osuus on vain 4,1 prosenttia kaikista asukkaista, lisäsi väestön kokoa 87 prosenttia vuodesta 2010. Vähäisen maahanmuuttajakeskittymän osavaltiot, kuten Länsi-Virginia ja Etelä-Dakota, lisäsivät ulkomailla syntyneitä väestöään kolmanneksella. ; Kentucky ja Tennessee osoittivat kasvua yli viidenneksen. Kartalla esitetyistä 15 vähäisen ulkomaalaissyntyisen osavaltion joukosta kahdeksassa ulkomailta syntyneiden kasvuvauhti oli korkeampi kuin maassa. Ja 21 maltillisista ulkomailla syntyneistä keskittymisvaltioista 16:ssa ulkomaille syntyneen kasvun määrä oli kansallista nopeampaa.

Vielä tärkeämpää on, että useimmissa näiden kahden luokan osavaltioissa on 2000-luvun muuttoliike. Suurin osa maltillisista ja vähän ulkomailla syntyneistä keskittymisvaltioista saa suurimman osan viimeaikaisista maahanmuuttotuloistaan ​​Aasian maista, enemmän kuin ennen vuotta 2010 saapuvien maahanmuuttajien osalta. Ja äskettäisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuton seurauksena monilla on nykyään enemmän koulutettuja ulkomailla syntyneitä kuin syntyperäisiä (valitut osavaltiot on esitetty kuvissa 4 ja 5).

kuva 4

kuva 5

Poliittiset viestit poikkeavat tosiasioista

Joidenkin poliitikkojen – mukaan lukien presidentti Trumpin – nykyiset viestit maahanmuutosta poikkeavat tosiasioista. Toisin sanoen väitteet, joiden mukaan latinalaisamerikkalaista alkuperää olevat siirtolaiset valtaavat maan ja suurelta osin vähän koulutetut siirtolaiset kuluttavat julkisia resursseja saattaa ovat olleet tärkeitä joissakin osissa maata 1990-luvulla. Mutta viimeaikaiset maahanmuuttoaallot eivät ole lainkaan tämän kuvan mukaisia. Tämä koskee erityisesti osavaltioita, joissa ulkomailla syntyneiden pitoisuuksien määrä on kohtalainen ja joista suurin osa äänesti Trumpia vuonna 2016 (lataa taulukko 2). Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että näissä osavaltioissa sijaitsevat suurkaupunkialueet ovat yhä enemmän riippuvaisia ​​maahanmuutosta keinona hillitä väestön vähenemistä ja myötävaikuttaa niiden inhimilliseen pääomaan. Tämänhetkiset muutokset maahanmuuttajien lähtömaissa, ominaisuuksissa ja asuinkohteissa viittaavat siihen, että on korostettava erilaista tosiasioihin perustuvaa kertomusta maahanmuutosta – sellaista, joka on yhdenmukainen nousevan 2000-luvun maahanmuuton kanssa.