ASEANin näkökulma talouden elpymiseen

COVID - 19 on häirinnyt taloudellista toimintaa ympäri maailmaa, eikä Kaakkois-Aasia ole poikkeus. Tämän pandemian vaikutukset ovat eriarvoisia. Alueen vuoden 2020 bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 4,2 %, mutta palvelusektori – erityisesti matkailu – on kärsinyt enemmän kuin valmistussektori. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat kärsineet enemmän kuin suuret yritykset. Tämän seurauksena Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN) esitteli useita aloitteita, joiden tarkoituksena on hallita kriisiä ja varmistaa COVID-jälkeinen toipuminen. Vaikka tämä on kiitettävää, talouden elpymisen helpottamiseksi tehokkaammin ASEANin olisi otettava käyttöön ASEANin pienten ja keskisuurten yritysten elvytysjärjestelmä, joka avaa erityisiä rahoitusvälineitä tällaisille yrityksille. Sen olisi myös laadittava säännöt, joilla varmistetaan kansainväliset ihmisvirrat, sekä puututtava kaupan protektionismiin, mikä voisi haitata ASEANin elvytyspyrkimyksiä.

Alue vastaa haasteeseen

COVID-19:n asettamat haasteet ovat saaneet ASEANin koolle useita korkean tason kokouksia pohtimaan tapoja reagoida pandemiaan ja toteuttaa alueellisen talouden elpymistä. Esimerkiksi ASEANin erityishuippukokouksessa huhtikuussa 2020 perustettiin COVID-19 ASEAN Response Fund, jonka tarkoituksena on rahoittaa viruksen torjuntaan tarvittavien lääketieteellisten laitteiden ja tarvikkeiden hankintaa. Myös tässä kokouksessa ASEANin hallitukset luvattu työskennellä toistensa, muiden kuin ASEAN-maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sosiaalis-taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi ja samalla ylläpitää ASEAN-yhteisöä rakentaen vauhtia kestävälle kehitykselle, osallistavalle kasvulle ja jättämättä ketään jälkeen. Kesäkuussa 36. ASEAN-huippukokouksen johtajat ilmoittivat ASEAN-johtajien visio yhtenäisestä ja reagoivasta ASEANista . Asiakirja ilmaisi jäsenmaiden vahvan sitoutumisen lieventää COVID19-pandemian haitallisia vaikutuksia ihmisten toimeentuloon, yhteiskuntiin ja talouksiin.

Lisäksi äskettäisessä 37. ASEAN-huippukokouksessa marraskuussa hyväksyttiin Julistus ASEANin matkakäytäväjärjestelystä , jonka tarkoituksena on helpottaa ASEANin sisäisiä tärkeitä liikematkoja ja samalla varmistaa kansanterveyden turvallisuus. Tämä kokoontuminen kannatti myös ASEAN Comprehensive Recovery Framework (ACRF) ja sen toteutussuunnitelma, joka ohjaa ASEANia kohti COVID-19:n jälkeistä toipumista. ACRF koostuu viisi laajaa strategiaa i) terveydenhuoltojärjestelmän parantaminen; ii) ihmisten turvallisuuden vahvistaminen; iii) ASEANin sisäisten markkinoiden ja laajemman taloudellisen yhdentymisen potentiaalin maksimointi; (iv) osallistavan digitaalisen muuntamisen nopeuttaminen; ja (v) eteneminen kohti kestävämpää ja kestävämpää tulevaisuutta. Toteutussuunnitelma sisältää useita toteutettavia toimenpiteitä, mukaan lukien kansainvälisen toimitusketjun kestävyyden vahvistaminen; sähköisen kaupankäynnin, digitaalitalouden ja kestävän infrastruktuurin edistäminen; ja tutkitaan ASEANin pk-yritysten hyödyntämisjärjestelmän kehittämistä. Kun jälkimmäinen on aktivoitu, se toimisi usean rahoittajan ja yhteisrahoitusalustana, joka tarjoaa rahoitusjärjestelyn ja nopeuttaisi pk-yritysten elpymistä.



Näiden COVID-kohtaisten aloitteiden lisäksi 10 ASEAN-maata ja viisi ASEANin vuoropuhelukumppania – Australia, Kiina, Japani, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea – allekirjoittivat marraskuussa Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP) -sopimuksen. RCEP – maailman suurin kaupparyhmittymä tähän mennessä – tuottaa noin 26 biljoonaa dollaria taloudellisesta toiminnasta (tai 30 % maailman BKT:sta) ja 28 % maailman kaupasta. Vaikka tämä sopimus odottaa vähintään kuuden ASEANin ja kolmen ASEANin ulkopuolisen maan ratifiointia ennen voimaantuloa, RCEP:n allekirjoittaminen lähettää positiivisen signaalin markkinoille. Erityisesti se osoittaa, että nämä taloudet ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä syventääkseen ylikansallisia toimitusketjuja suurvaltojen välisten jännitteiden ja pandemian aiheuttaman epävarmuuden lisääntyessä. Jälkimmäisen osalta sopimus voi entisestään antaa jäsenilleen mahdollisuuden monipuolistaa tuotantoverkostoaan ja hyödyntää digitaalista taloutta, mikä lisää niiden taloudellista joustavuutta ja yritysten luottamusta.

Missä voidaan tehdä enemmän

Vaikka yllä oleva yhteinen ponnistus on kiitettävää, työtä on tehtävä enemmän. Helpottaakseen tehokkaammin talouden uudelleen avaamista ja elpymistä ASEANin tulisi nopeuttaa ja ottaa käyttöön ASEANin pk-yritysten elvytysjärjestelmä pian. Pk-yritykset ovat Kaakkois-Aasian talouksien selkäranka: maasta riippuen niiden osuus kaikista yrityksistä on noin 89–99 prosenttia. Niiden osuus kunkin ASEAN-valtion BKT:stä vaihtelee 30 prosentista 53 prosenttiin. Näin ollen järjestely ei ainoastaan ​​auttaisi näitä yrityksiä toipumaan, vaan antaisi ASEANille mahdollisuuden edistää ASEANin talousyhteisöä – alueellista taloudellisen yhdentymisen hanketta – osallistavammalla tavalla.

Ihmisten kansainvälisen liikkuvuuden alalla ASEANin matkakäytäväsopimusta koskeva julistus rajoittaa matkustamisen vain välttämättömiin työmatkoihin. Muut ulkomaanmatkailut ovat edelleen joko rajoitettuja tai kiellettyjä. Siirtotyöläisten kansainvälisen liikkuvuuden osalta COVID-19 on johtanut rajojen kiristykseen. Tämä ei lupaa hyvää Kaakkois-Aasian talouksille, jotka ovat riippuvaisia ​​noin 10 miljoonan ihmisen ulkomaalaisesta työvoimasta. Vaikka alueen laajuinen sopimus ei välttämättä ole tällä hetkellä mahdollista, nykyisten kahdenvälisten työsopimusten osapuolina olevat hallitukset voisivat työskennellä yhdessä varmistaakseen kansainvälisten virtojen sujuvuuden. Ne voisivat esimerkiksi aloittaa vähentämällä isäntämaiden vääriä käsityksiä ulkomaalaisista työntekijöistä, sillä väärinkäsitykset voivat ruokkia muukalaisvihaa ja keskeyttää rajat ylittävän työvoiman liikkumisen. Se ei hyödytä vain isäntä- ja kotimaita, vaan myös parantaa alueen pandemian jälkeistä toipumista.

Alueen laajuinen sopimus ASEANin sisäisestä matkailusta auttaisi myös elpymistä. ASEANin sisäiset matkat vaikuttivat osaltaan yli 40 % kaikista Aasian ja Tyynenmeren alueella tehdyistä matkoista vuoden 2019 luvun mukaan. Tällainen järjestely auttaisi pahoin koettelevaa matkailualaa ja siihen liittyviä toimialoja toipumaan paremmin. Tosin tällainen koko alueen kattava sopimus on tällä hetkellä mahdoton toteuttaa, lähinnä siksi, että Kaakkois-Aasian maat ovat pandemian eri vaiheissa. Tätä kirjoitettaessa Vietnam ja Singapore ovat suurelta osin pitäneet viruksen hallinnassa, kun taas Indonesia, Myanmar ja Filippiinit todistavat tuhansia päivittäisiä tapauksia. Samalla kun nämä maat odottavat viruksen väistymistä, niiden tulisi valmistautua tulevaisuuteen kirjoittamalla säännöt alueen laajuiselle matkasopimukselle, jotta se voidaan toteuttaa nopeasti, kun se on mahdollista. He voivat tehdä sen esimerkiksi keksimällä yhteisesti sovitun määritelmän viruksista vapaille turisteille.

Lisäksi RCEP ei pysty yksinään vapauttamaan tehokkaasti alueellista kauppaa. Protektionismin mahdollisuus on suuri. Muiden tulliesteiden määrä Kaakkois-Aasiassa nousi edellisvuodesta noin 2 000 vuonna 2015 ja 9 000 vuonna 2019 . Pandemia häiritsee edelleen kansainvälistä taloudellista toimintaa ja aiheuttaa massatyöttömyyttä, Kaakkois-Aasian hallituksia painostetaan jatkuvasti turvaamaan tiettyjä kotimaisia ​​etuja muiden maiden kustannuksella. Jos näitä paineita ei torjuta, ne voivat viime kädessä houkutella viranomaiset ottamaan käyttöön muita kuin tulliesteitä tai ottamaan käyttöön uudenlaista protektionismia, mikä vaikeuttaa kauppaa tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan talouden toipumisen helpottaminen COVID-19:n vaikutuksista ei ole helppo tehtävä. Vaikka ASEAN on ottanut käyttöön uusia aloitteita elpymisen helpottamiseksi, joitain haasteita on edelleen. Kun otetaan huomioon yleinen epävarmuus ja viruksen uuden aallon uhkaava mahdollisuus, on edelleen ratkaisevan tärkeää, että ASEANin jäsenet työskentelevät yhdessä ja omaksuvat avoimen talousjärjestelmän auttaakseen aluetta selviytymään kriisistä. Sisäänpäin suuntautuvat ja protektionistiset asenteet vain pahentavat tilannetta.