Tekno-teolliseksi voimaksi tuleminen: Kiinan tiede- ja teknologiapolitiikka

Kiinan tiede- ja teknologiapolitiikka on kehittynyt neljässä vaiheessa kansantasavallan perustamisesta vuonna 1949. Ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1959 teknologia tuki raskaan teollisuuden luomista Neuvostoliiton mallin mukaisesti, kun taas toisessa vaiheessa kulttuurikauden loppuun asti. Vallankumous vuonna 1976, näki talouden pysähtyneisyyden ja ideologisen ylivallan teknologiaprojekteissa. Kolmas vaihe Deng Xiaopingin käynnistämien ja Jiang Zeminin vuoteen 2001 siirtämien uudistusten yhteydessä painotti riippumattoman tutkimuspohjan rakentamista ja asteittaista siirtymistä markkinalähtöiseen, tuotelähtöiseen tutkimukseen. Vuodesta 2002 lähtien Kiinan politiikka on tukenut yhä enemmän korkean teknologian teollistumista sekä tukea syntyvälle vihreän teknologian teollisuudelle.

Kiinan teknologiapoliittiset päättäjät ovat myös edistäneet innovaatiovetoista taloutta. Tiede- ja teknologiaministeriö (MOST) on keskeinen päätöksenteko- ja politiikan koordinointielin, joka rahoittaa viittä tärkeintä teknologian kehittämishanketta:

  1. Key Technologies -tutkimus- ja kehitysohjelma, joka keskittyi teollisuusteknologiaan
  2. 863-ohjelma keskittyi markkinoitavien teknologioiden perus- ja soveltavaan tutkimukseen
  3. Torch-ohjelma, joka tukee korkean teknologian tuotteiden kaupallistamista
  4. 973-ohjelma, joka rahoittaa monialaisia ​​huipputeknologian hankkeita
  5. Spark-ohjelma, joka edistää teknologian kehittämistä ja käyttöä maaseudulla

Tiede- ja teollisuuspuistot ovat huipputeknologian tutkimuksen ja kehityksen (T&K) keskeisiä paikkoja. Tällä hetkellä tällaisia ​​puistoja on 54, ja ne sijaitsevat enimmäkseen suurissa kaupungeissa tai maakuntien pääkaupungeissa. Puistoissa toimivien yritysten tulee luoda tai soveltaa teknologiaa korkean teknologian aloilla, omistaa vähintään kolme prosenttia bruttotuloistaan ​​T&K-toimintaan ja työllistää vähintään 30 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista. Tietotekniikkateollisuus (IT) on yksi johtavista tiedepuistojen toimialoista, ja se on saanut erityistä politiikkaa tunnustusta vuodesta 2000 lähtien.



Avaruusohjelmasta on tullut yksi Kiinan viime aikojen ylpeimpiä saavutuksia. Sotilas- ja siviiliohjusteknologiasta saamansa kokemuksensa pohjalta Kiina on jo käynnistänyt neljä miehitettyä avaruustehtävää, ja sillä on kunnianhimoisia suunnitelmia avaruusasemalle ja kuun miehittämättömälle tutkimiselle sekä mahdollisille miehitetyille Kuu-lennoille. Kiina on myös edennyt voimakkaasti vihreään (tai puhtaaseen) teknologiaan, mikä johtuu kaksoishuolesta riippuvuudesta ulkomaisesta öljystä ja vakavasta ympäristön heikkenemisestä Kiinan sisällä.

Lataa paperi (PDF)