Uskovatko amerikkalaiset kapitalismin ja hallituksen toimivan?

Tulokset vuoden 2013 talousarvotutkimuksesta Julkinen uskonnontutkimuslaitos ja hallintotutkimukset Brookingsissa

2013 Economic Values ​​Survey tutki amerikkalaisten näkemyksiä kapitalismista, hallituksesta, talouspolitiikasta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Siinä todettiin, että amerikkalaiset ovat huolissaan työpaikkojen puutteesta (26 % mainitsi tämän tärkeimpänä taloudellisena ongelmana), budjettialijäämästä (17 %) sekä terveydenhuollon (18 %) ja koulutuksen (9 %) nousevista kustannuksista. Kaiken kaikkiaan he ovat pessimistisiä tulevaisuuden suhteen. Suurin osa (54 %) uskoo, että kova työ ja päättäväisyys eivät takaa menestystä, ja mikä ehkä huolestuttavampaa, enemmistö (52 %) uskoo myös, että heidän sukupolvensa pärjää taloudellisesti paremmin kuin seuraava sukupolvi.

taloudellinen_liikkuvuus

Näistä negatiivisista näkemyksistä taloudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista huolimatta useimmat amerikkalaiset (54 %) uskovat kuitenkin kapitalismin toimivan ainakin jossain määrin hyvin. He eivät kuitenkaan ajattele samalla tavalla hallitusta kohtaan. Vaikka yli kuusi kymmenestä amerikkalaisesta on samaa mieltä siitä, että hallituksen pitäisi tehdä enemmän kaventaakseen rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja että hallituksen vastuulla on huolehtia niistä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, noin kaksi kolmasosaa sanoo liittohallitus on rikki.



kapitalismi_työ

Silti kyselyssä havaittiin joitain toivoa antavia merkkejä. Vaikka polarisaatio jatkuu monilla alueilla, vallitsee laaja yksimielisyys niistä arvoista, joiden tulisi ohjata hallituksen talouspolitiikkaa. Noin 8 amerikkalaisesta kymmenestä on yhtä mieltä siitä, että vapauden ja vapauden edistäminen, ihmisten kannustaminen vastuullisempaan elämään sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat tärkeitä ohjaavia arvoja. Yli kaksi kolmasosaa mainitsee yleisen turvaverkon edistämisen tärkeänä oppaana.

Kyselyssä kehitettiin myös uusi uskonnollinen suuntautumisasteikko, jonka tarkoituksena on selvittää eroja ja yhtäläisyyksiä amerikkalaisten uskovien välillä ja ymmärtää paremmin poliittiset puolueet muodostavia vaalipiirejä. Republikaaneista suurin osa (56 %) on uskonnollisia konservatiiveja ja harvat (6 %) ei-uskonnollisia; Demokraateista suurempi osa (17 %) on ei-uskonnollisia, mutta monien joukko tunnistaa itsensä uskonnollisiksi maltillisiksi (42 %).

Kiehtovaa on, että uskonnollisilla edistysmiehillä ja uskonnollisilla konservatiivilla on erilaisia ​​näkemyksiä siitä, mitä uskonnollinen henkilö tarkoittaa. Lähes 8 kymmenestä uskonnollisesta edistysmiehestä sanoo, että uskonnollinen ihminen on enimmäkseen oikean tekeminen, kun taas enemmistö (54 %) uskonnollisista konservatiiveista sanoo, että kyse on ensisijaisesti oikeista uskomuksista. He ovat eri mieltä siitä, onko usko Jumalaan välttämätön ollakseen moraalista ja joilla on hyvät arvot: noin kolme neljäsosaa uskonnollisista konservatiiveista pitää uskoa Jumalaan välttämättömänä edellytyksenä, kun taas melkein yhtä monet uskonnolliset liberaalit (70 %) ajattelevat, että joku voi olla moraalinen uskomatta Jumalaan.

moraaliset_arvot2

Näiden ryhmien jäsenet ovat myös erimielisiä siitä, missä määrin sosiaaliset ongelmat johtuvat yksittäisistä toimista ja päätöksistä. Yli 8 kymmenestä uskonnollisesta konservatiivista on samaa mieltä siitä, että jos riittävällä määrällä ihmisiä olisi henkilökohtainen suhde Jumalaan, sosiaaliset ongelmat selviäisivät itsestään, mutta lähes 7 kymmenestä uskonnollisista edistysmiehistä on eri mieltä tämän väitteen kanssa.

Kyselyn suunnitteli ja toteutti Public Religion Research Institute yhteistyössä Brookings Institutionin kanssa. Kyselyn tulokset perustuivat kaksikielisiin (espanjaksi ja englanniksi) puhelinhaastatteluihin, jotka tehtiin 30.5.2013-16.6.2013 satunnaisotoksella, jossa oli 2002 aikuista koko Yhdysvalloissa (800 vastaajaa haastateltiin matkapuhelimella).