Onko Yhdysvalloissa tuottavuuden lasku tai mittausongelma?

MEDIATIEDOTE

Tuottavuuden hidastuminen on rakenteellista, ei mittausongelmaa, New Brookings Research toteaa
Mittausvirhe tapahtui ennen hidastumista, eikä se ole pahentunut; ilmaisista Internet-palveluista saatavia kuluttajien etuja ei pitäisi laskea osaksi markkinatuotantoa

Tänään julkaistun uuden Brookingsin paperin mukaan taustalla olevat makrotalouden trendit – eivät IT-innovaatioiden väärä mittaus – ovat vastuussa Yhdysvaltojen työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden (TFP) hidastumisesta 2000-luvun alusta lähtien. Taloustieteilijät ja päättäjät ovat yrittäneet ymmärtää, miksi tuottavuus hidastui; hitaampi tuottavuuden kasvu tarkoittaa pienempää BKT:n ja inflaatiokorjattujen palkkojen nousua.



Onko Yhdysvalloissa tuottavuuden hidastuminen tai mittausongelma? David Byrne Federal Reserve Board of Governorsista, John G. Fernald Federal Reserve Bank of San Franciscosta ja Marshall B. Reinsdorf Kansainvälisestä valuuttarahastosta väittävät, että mittausvirheet eivät ole pahentuneet tuottavuuden kasvun taustalla olevissa tiedoissa. Esimerkiksi IT-laitteiden ja muiden tuotantohyödykkeiden mittausvirhe oli suuri myös 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Lisäksi mittausvirheellä oli kotimaisen tuotannon ja tuottavuuden kannalta silloin enemmän merkitystä kuin nyt, koska suurempi osa tuotteista tuotettiin kotimaassa eikä tuotu. Joten IT-laitteiston mittausvirheiden korjaaminen tekee hidastumisesta vieläkin suurempi.


Tuottavuusmittausgrafiikka

Lisäksi he havaitsevat, että tuottavuuden hidastuminen ei ole keskittynyt toimialoihin, joita on perinteisesti vaikea mitata. Vuosina 2004-2013 hyvin mitatuilla toimialoilla sekä IT-tuotannossa oli huomattava hidastuminen. Myöskään talouden toimialarakenteen muutokset eivät tutkimuksen mukaan selitä taantumaa. Pikemminkin kokonaisvaltainen, laaja-alainen hidastuminen eri toimialoilla näyttää olevan tärkeämpi liikkeellepaneva tekijä.

Kirjoittajat käsittelevät myös ilmaisista digitaalisista palveluista saatavan taloudellisen hyödyn poisjättämisen tai väärin laskemisen vaikutuksia. Kirjoittajat väittävät, että näistä innovaatioista saatavat hyödyt ovat panoksia ei-markkinattomaan kotituotantoon, jossa yhdistyvät markkinatuotteet (esimerkiksi iPhone) markkinattomaan aikaan. Siksi niitä ei pitäisi laskea osaksi markkinatuotantoa, eivätkä ne muuta sitä tosiasiaa, että markkinasektorin TFP:n kasvu on hidastunut laajasti.

Suurin 'kustannus' Facebookin, Googlen ja vastaavien kuluttajille ei ole laajakaistayhteys, matkapuhelinpalvelu tai puhelin tai tietokone. pikemminkin se on [käyttäjien] ajan vaihtoehtokustannus. Mutta tuo aikakustannus ei edusta markkinasektorin tuotannon kulutusta. Pikemminkin se muistuttaa kuluttajaylijäämää, joka saadaan televisiosta (vanha talouden keksintö) tai pelaamalla jalkapalloa lasten kanssa, he kirjoittavat.

He panevat merkille ilmaisten digitaalisten palvelujen ja ilmaisten tv-palvelujen samankaltaisuuden, sillä ne katsotaan mainospalveluiksi, ei loppukulutuspalveluiksi. Kun kaikkien ilmaisten medioiden markkina-arvo lisätään oikein kasvusummaan, BKT kasvaisi vain muutamalla peruspisteellä. Täysi arvo kuluttajille, mukaan lukien ei-markkinaetuudet, on paljon suurempi, mutta näyttää silti pieneltä suhteessa hidastumiseen.

He ehdottavat, että koska hidastuminen tapahtui ennen suurta taantumaa ja kasvu oli samanlaista 1970- ja 1980-luvuilla kuin vuodesta 2004 lähtien, kauden 1995-2004 nopea kasvu oli poikkeama - kertaluonteinen nousu. pikemminkin tuottavuuden tasoa kuin sen kasvuvauhdin pysyvää kasvua – kiitos Internetin, jakelualojen uudelleenorganisoinnin ja vastaavan. Tulevaisuudessa voimme saada uuden IT-vallankumouksen aallon. On todellakin vaikea sanoa varmasti, mitä hyötyä pilvipalveluista, esineiden internetistä ja älypuhelimien edustamasta liikkuvuuden radikaalista lisääntymisestä voi vielä saada, he kirjoittavat. Silti nämä hypoteettiset hyödyt eivät ole vielä ilmenneet.

Vaikka kirjoittajat löytävät vain vähän todisteita siitä, että lisääntynyt mittausvirhe selittää tuottavuuden laaja-alaisen hidastumisen, he myös myöntävät, että tiedoissa ja resursseissa on edelleen tuntemattomia ja aukkoja. Ne vaativat parempaa skanneridatan ja muiden suurten datalähteiden saatavuutta sekä enemmän huomion kiinnittämistä jakamistalouteen, koska siitä tulee jatkossa yhä tärkeämpi osa taloutta.

Lue Byrnen, Fernaldin ja Reinsdorfin koko paperi täältä >>