Kuinka käydä kauppasota: Käännä toinen poski

Jos nykyiset kauppajännitteet Yhdysvaltojen ja sen tärkeimpien kauppakumppanien, erityisesti Kiinan, välillä kärjistyvät täysimittaiseksi kauppasodaksi, mitä kehitysmaiden pitäisi tehdä? Tuoreessa paperi , kirjoittajat ja minä yritämme vastata tähän kysymykseen käyttämällä globaalia, yleisen tasapainon mallia simuloidaksemme ensin USA:n tullien huomattavaa nousua (1930-luvun Smoot-Hawley-tasoihin asti) ja Kiinan tekemää luontoissuoritusta. EU, Kanada, Meksiko ja Japani. Tämän jälkeen tutkimme neljää mahdollista vaihtoehtoa kehitysmaille (paitsi Kiinaa ja Meksikoa):

  1. Liity kauppasotaan
  2. Älä tee mitään
  3. Allekirjoita alueellisia kauppasopimuksia (RTA) kaikkien Yhdysvaltojen ulkopuolisten maiden kanssa
  4. Käännä toinen poski – vaihtoehto 3 sekä poista kaikki tullit Yhdysvalloista tulevalta tuonnilta

Ennen tuloksista keskustelua on hyvä kommentoida mallinnusvalintoja. Ensinnäkin Yhdysvaltojen simuloidut korkeat (lähes 30 prosenttia) tullit ovat yhdenmukaisia ​​tämän vuoden alusta alkaen alumiinille, teräkselle ja muulle Kiinasta tulevalle tuonnille asetettujen tullien kanssa. Nämä tariffit ovat puolestaan ​​samanlaisia ​​kuin Kuubassa ja Pohjois-Koreassa tällä hetkellä sovellettavat sarakkeen 2 tariffit. Oletamme, että Yhdysvallat asettaa sarakkeen 2 tullit kaikille maille. Tärkeimpien kauppakumppaneiden vastatoimet rajoittuvat kuitenkin tuontiin Yhdysvalloista. Tämä luo kehitysmaille mahdollisuuksia viedä tuotteita, jotka on aiemmin tuotu Yhdysvalloista. Toiseksi kehitysmaiden mahdollisuus allekirjoittaa alueellisia kauppasopimuksia Yhdysvaltojen ulkopuolisten valtioiden kanssa. johtuu siitä, että tällaisten sopimusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2017 lähtien, mukaan lukien G20-maiden kesken, kattava ja progressiivinen sopimus Trans-Pacific Partnership (CPTPP) ja Afrikan mantereen vapaakauppa-alue (CFTA). Lopuksi, usean maan, monen sektorin yleisen tasapainon malli kaappaa vain kauppasodasta ja kehitysmaiden toimista johtuvat staattiset voitot ja tappiot. Siinä ei oteta huomioon kauppasodan vaikutuksia investointeihin (lisääntyneen epävarmuuden kautta) ja siten pitkän aikavälin kasvuun. Lisäksi, koska useimmat kehitysmaat ovat pieniä, avoimia talouksia, oletamme, ettei niiden toimilla ole kostoa.

Kehitysmaiden neljän vaihtoehdon tulosten kannalta pahinta on liittyä kauppasotaan. Korkeammat tullit vaikeuttavat näiden maiden vientiä ja kauppasodan tappioiden kattamista. Suhteessa ei-sota-skenaarioon kehitysmaat kärsivät 0,2 prosentin bruttokansantuotteen ja 0,3 prosentin viennin tappiot liittyessään kauppasotaan (ks. kuva 1). Nämä kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna niihin, jotka aiheutuisivat tekemättä mitään. Sitä vastoin, jos ne allekirjoittavat alueelliset kauppasopimukset kaikkien Yhdysvaltojen ulkopuolisten maiden kanssa, kehitysmaat voisivat saada merkittäviä etuja ja lieventää kauppasodan kustannuksia: BKT voi nousta 0,4 prosenttia ja vienti 1,7 prosenttia verrattuna sotatilaan. Jos ne lisäksi poistaisivat yksipuolisesti Yhdysvalloista tulevan tuonnin tullit, eli käännetään toinen poski, nämä hyödyt olisivat vieläkin suuremmat, etenkin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maille, jotka ovat läheisesti sidoksissa Yhdysvaltojen markkinoihin. Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa antavat kehitysmaille mahdollisuuden hyödyntää Yhdysvalloista tärkeimmille kauppakumppaneilleen suuntautuvan viennin vähenemisen luomia markkinamahdollisuuksia.

kuka voittaa presidentinvaalit

Kuva 1. Vaihtoehtoiset strategiat kehitysmaille: Vaikutus BKT:hen

Vaihtoehtoiset strategiat kehitysmaille: Vaikutus BKT:hen

Merkintä. Vertailevat staattiset tulokset. Reaalisen BKT:n prosentuaalinen poikkeama perustasosta. Kaikissa skenaarioissa oletetaan kärjistynyttä kauppakiistaa toisaalta Yhdysvaltojen ja toisaalta Kiinan, Meksikon ja muiden korkean tulotason maiden (kauppakiistaan ​​osallistuvat alueet) välillä. *Muut kehitysmaat kuin Kiina ja Meksiko. Lähde: Devarajan et al. (2018), Traders’ Dilemma: Developing Countries’ Response to Trade Disputes Policy Research Working Paper.

Vaikka nämä tulokset syntyvät yhdestä mallista, ne edustavat suuntaa politiikalle, joka on todennäköisesti vähintään laadullisesti vankka lisätarkennuksille ja muille mallinnuspuitteille. Asia on siinä, että suurten maiden väliset kauppasodat luovat ei-sotaisille maille mahdollisuuksia lisätä vientiä taistelijoiden puolelle. Paras poliittinen vastaus on hyödyntää näitä mahdollisuuksia.

Amerikan keskimääräinen nettovarallisuus 2016

Sanomattakin on selvää, että toisen posken kääntäminen ei aina ole poliittisesti hyväksyttävää. Itse asiassa voi olla voimakasta poliittista painetta kostaa ja nostaa tulleja Yhdysvaltoja vastaan, esimerkiksi. Paperi osoittaa, että sellaiseen paineeseen taipuminen aiheuttaa kustannuksia sekä suoraan että menetettyinä mahdollisuuksina hyötyä yhteistyöstrategiasta.