Kysymyksiä ja ilmaiskuja: Miksi kongressin on pohdittava tarkasti Obaman Syyria-suunnitelmaa

Presidentti Barack Obaman yllättävä ilmoitus siitä, että hän lykkää toimia Syyriaa vastaan, kunnes kongressi tekee päätöksen, tarjoaa mahdollisuuden pohtia tai harkita uudelleen peruskysymyksiä koskien Yhdysvaltain sotilaallista iskua Syyriaan. Kongressin tulisi tunnustaa, että presidentin päätöksellä neuvotella on kustannuksia ja että rajoitetulla sotilaallisella iskulla saavutetaan todennäköisesti vähän ja se voi jopa pahentaa huonoa tilannetta.

Kongressin ensimmäisen kysymyksen pitäisi koskea presidentin väitettä, jonka mukaan kykymme suorittaa tämä tehtävä ei ole aikariippuvainen; se tulee voimaan huomenna tai ensi viikolla tai kuukauden kuluttua. Kyllä, tietenkin, Syyrian sisällissota jatkuu edelleen viikkojen kuluttua, ja Yhdysvaltain armeija pysyy valmiina iskemään. Mutta niinä viikkoina verilöyly jatkuu, ja jihadistit vahvistuvat opposition keskuudessa. Bashar al-Assadin massiivisen kemiallisten aseiden käytön luoma diplomaattinen hetki 21. elokuuta häipyy, kun muut huolenaiheet nousevat näkyvästi kansainväliselle asialistalle.

Lainsäätäjien on oltava mielissään, mutta heidän tulee myös kysyä, vaikuttaako lakon viivästyminen ja viime hetken päätös saattaa voimankäyttö kongressin eteen Yhdysvaltojen uskottavuuteen muissa asioissa. Uskooko Israel, että Amerikka on selkänsä, jos presidentin täytyy odottaa kongressin hyväksyvän sotilaalliset toimet? Tuleeko mikään pakkouhkaus, joka koskee voimankäyttöä Iranin ydinohjelmaa vastaan, sillä varoituksella, että Yhdysvallat iskeisi vasta kongressin äänestyksen jälkeen? Iranin mullahit varmasti nauttivat tästä demokratiasta. Loppujen lopuksi kongressin tuesta tuleva suurempi demokraattinen legitimiteetti saattaa tehdä tästä kannattavaa, mutta päätös ei ole maksuton.



Lue koko artikkeli kohdasta Ulkopolitiikka